Luin "pitkästä" aikaa sähköpostini läpi ja havaitsin, että monesta löytyi samaa aihetta kaluavaa, ajankohtaista tietoutta. Kaikkiahan ei kirkolliset asiat kiinnosta liikkumiseen tai edes ajatteluun asti, joten ajattelin kylmästi kopioida laiskimmille napakan referaatin maililaatikostani:
Kirkosta eroaminen on tänä vuonna laskenut selvästi edelliseen nähden, ja jäänee nyt 40 000 tasolle. Tämä on silti kaikkien aikojen toiseksi suurin luku (2008 eroajia oli noin 52 tuhatta.) Eronneita on kertynyt vuoden mittaan jo yli 30 000, mutta on hankala arvioida täysin kohdilleen kokovuotista saldoa. Esimerkiksi jo yksi päivä saattaa tuoda jokseenkin krusiaaleilta tuntuvia yllätyksiä mukanaan; 31.12.2008 erosi yli tuhat, 31.12.2007 alle 500.
Kirkosta eroaminen on ollut vilkasta vuodesta 2003 lähtien. Suomen evankelis-luterilaisen Kirkon jäsenmäärä alitti 80% kansasta marraskuun alkupuolella. Edelliseen kymmeneen prosenttiyksikköön meni melkein 30 vuotta. Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt noin prosenttiyksiköllä vuosittain.
Tänä vuonna suurista kaupungeista eniten on erottu Helsingissä (3950), Tampereella (1750) ja Espoossa (1554). Väkilukuun suhteutettuna eniten suurista kaupungeista on erottu Tampereella (0,83% väkiluvusta), Oulussa (0,79%) ja Lahdessa (0,78%). Paikkakunnan koko vaikuttaa eroamistahtiin. Mitä suurempi paikkakunta, sitä enemmän eroja tehdään myös suhteessa asukaslukuun.
Vilkkaimmin eroavat 18 vuotta täyttäneet. Heitä on 10% eroajista. Eroajista 75% on alle 40-vuotiaita, ja 41% on naisia.
Keskikokoisista paikkakunnista Imatralla on erottu eniten. Tänä vuonna on eronnut jo 335 henkilöä, koko viime vuonna erosi 232. Imatran eromäärät tulevat tänä vuonna kasvamaan ainakin 50%. Alle 5000 asukkaan kunnassa eroaa keskimäärin noin 10 henkilöä vuodessa.
eroakirkosta.fi -palvelun kautta on Paltamosta eronnut tänä vuonna 28 henkilöä. Missä lienee Paltamo, ei aavistusta. Mainiota triviaa silti.
Katumuskuukautta, joka aikoinaan jarrutteli loppuvuoden saldon kasvua, ei enää ole. Joulukuussakin voi erota, ja säästää ensi vuoden kirkollisveron. Erota voi äärimmillään vaikka 31.12.2009 juuri ennen vuodenvaihdetta. Katumuskuukausi oli käytössä vuosien 1923-2003 uskonnonvapauslaissa. Se poistui 1.8.2003, kun uusi uskonnonvapauslaki tuli voimaan. Vuosina 1889-1922 katumuskuukausi oli kaksi kuukautta. Pääosin tuon vanhan lain takia katumuskuukauden kuvitellaan yhä olevan jarruna loppuvuotiselle järkeistymiselle.
Lisäksi pari muuta juttua:
- Verokortit painetaan käytännön syistä jo joulukuussa, ja likimain marras joulukuun tietojen mukaan. Kirkollisveron voi siis säästää jo vuoden mittaan jos pyytää uuden verokortin. Jos ei tee sitä, saa summan aikanaan veronpalautuksena.
- Ns. kirkkovuosi kestää 1. adventista tuomiosunnuntaihin, eli käytännössä se vaihtui juuri. Kirkkovuoden vaihtumisella ei ole merkitystä Suomen maallisessa lainsäädännössä.
Kiitokset kaikille tietojen jakajille, noille vapaasti ajatteleville kotimaan arkisankareille, etenkin lähes joka viestin lopussa mainitulle Jori Mäntysalolle.
Kirkosta eroaminen on tänä vuonna laskenut selvästi edelliseen nähden, ja jäänee nyt 40 000 tasolle. Tämä on silti kaikkien aikojen toiseksi suurin luku (2008 eroajia oli noin 52 tuhatta.) Eronneita on kertynyt vuoden mittaan jo yli 30 000, mutta on hankala arvioida täysin kohdilleen kokovuotista saldoa. Esimerkiksi jo yksi päivä saattaa tuoda jokseenkin krusiaaleilta tuntuvia yllätyksiä mukanaan; 31.12.2008 erosi yli tuhat, 31.12.2007 alle 500.
Kirkosta eroaminen on ollut vilkasta vuodesta 2003 lähtien. Suomen evankelis-luterilaisen Kirkon jäsenmäärä alitti 80% kansasta marraskuun alkupuolella. Edelliseen kymmeneen prosenttiyksikköön meni melkein 30 vuotta. Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt noin prosenttiyksiköllä vuosittain.
Tänä vuonna suurista kaupungeista eniten on erottu Helsingissä (3950), Tampereella (1750) ja Espoossa (1554). Väkilukuun suhteutettuna eniten suurista kaupungeista on erottu Tampereella (0,83% väkiluvusta), Oulussa (0,79%) ja Lahdessa (0,78%). Paikkakunnan koko vaikuttaa eroamistahtiin. Mitä suurempi paikkakunta, sitä enemmän eroja tehdään myös suhteessa asukaslukuun.
Vilkkaimmin eroavat 18 vuotta täyttäneet. Heitä on 10% eroajista. Eroajista 75% on alle 40-vuotiaita, ja 41% on naisia.
Keskikokoisista paikkakunnista Imatralla on erottu eniten. Tänä vuonna on eronnut jo 335 henkilöä, koko viime vuonna erosi 232. Imatran eromäärät tulevat tänä vuonna kasvamaan ainakin 50%. Alle 5000 asukkaan kunnassa eroaa keskimäärin noin 10 henkilöä vuodessa.
eroakirkosta.fi -palvelun kautta on Paltamosta eronnut tänä vuonna 28 henkilöä. Missä lienee Paltamo, ei aavistusta. Mainiota triviaa silti.
Katumuskuukautta, joka aikoinaan jarrutteli loppuvuoden saldon kasvua, ei enää ole. Joulukuussakin voi erota, ja säästää ensi vuoden kirkollisveron. Erota voi äärimmillään vaikka 31.12.2009 juuri ennen vuodenvaihdetta. Katumuskuukausi oli käytössä vuosien 1923-2003 uskonnonvapauslaissa. Se poistui 1.8.2003, kun uusi uskonnonvapauslaki tuli voimaan. Vuosina 1889-1922 katumuskuukausi oli kaksi kuukautta. Pääosin tuon vanhan lain takia katumuskuukauden kuvitellaan yhä olevan jarruna loppuvuotiselle järkeistymiselle.
Lisäksi pari muuta juttua:
- Verokortit painetaan käytännön syistä jo joulukuussa, ja likimain marras joulukuun tietojen mukaan. Kirkollisveron voi siis säästää jo vuoden mittaan jos pyytää uuden verokortin. Jos ei tee sitä, saa summan aikanaan veronpalautuksena.
- Ns. kirkkovuosi kestää 1. adventista tuomiosunnuntaihin, eli käytännössä se vaihtui juuri. Kirkkovuoden vaihtumisella ei ole merkitystä Suomen maallisessa lainsäädännössä.
Kiitokset kaikille tietojen jakajille, noille vapaasti ajatteleville kotimaan arkisankareille, etenkin lähes joka viestin lopussa mainitulle Jori Mäntysalolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti