Jos jonkin orkesterin asenne tai sanoma on selkeästi rasistinen, sitä ei todennäköisesti huvita kuunnella. Tai jos jonkin hohkaamansa bändin tyyppi tai muun alan taiteilija olisi yhtäkkisesti valokeilassa väärällä tavalla kyseenalaisista syistä, kuten vaikkapa lapsia sisältävistä seksiaktiviteeteista, ei varmaan osaisi enää ajatella kyseiseen henkilöön liittyvää tuotantoa lähellekään yhtä nautinnollisena kuin ennen uutisia. Sitä, mitä artistin päässä todella liikkuu, ei tietenkään yleensä voi kovin vahvasti aistia, ellei sitä ilmaista tahallaan. Useimmista teoksista on kyllä aiheeseen perehtyneen helppo jotain havaita. Kuten se, että tekijä joko on tai ei ole kovin kummoinen lahjakkuus tai mielikuvituksellisin otus jonka tiedät. Yleensä on oman työnsä takana, että voi päätellä onko samaistumisen syy silkka taide vai myös ajatusmaailma. Kyseessähän ei monille ole merkityksellisen henkevistä asioista, mutta itselle on näköjään taas tullut aika vaivata päätään moisilla yli terveellisyyden.
Olen parantumattomana musaholistina sekä tutkinut tolkuttomia määriä julkaisuja että analysoinut mielessäni kaikenlaista asenteisiin ja motiiveihin liittyvää vuosien varrella, ja monesti jonkin mielenvikaisuuteen tai luonteeseen liittyvän uuden tiedon myötä olen joko alkanut vierastaa tai arvostaa jotain tekijää enemmän kuin ehkä pitäisikään. Esimerkiksi Bad Religion, joka on suurimmaksi osaksi melko tylsää ja tasapaksua ryönää, kuulostaa aina vain enemmän maittavammalta kuin valtaosa nimekkäistä jenkkiakteista - nyt kun tiedän, että vokalisti Greg Graffin on paitsi ateisti myös ansioitunut tiedehörhö, joka jopa tahtoo vaikuttaa panoksellaan jotenkin rationaalisesti maailman kummalliseen tolaan.
Tällä kertaa aloin miettimään vastaavia asioita, taas kerran, kun löysin itselleni uutta, kiehtovaa äänimaalailua oudohkosta suunnasta. Yhden miehen projekti Murcof on Meksikosta ja tajusin heti, että en oikeastaan muuta musiikkia sieltä tiedäkään. Enpä minä tiedä kyllä vastaavaa musaa muualtakaan oikeastaan, vaikka tiedostan tällaisen olleen osa omaa makua jo vuosia melko selvästi. On vaikea päätellä, mistä suunnasta tämän yhden nimen perusteella alkaisi kaivelemaan nipputolkulla vastaavia huikeuksia, koska tekijän ajatusmaailma tai kansallisuus on todella hankalasti arvioitavissa tällaisessa materiaalissa. Sen verran havaitsen, että herra Coronan on suunnilleen pakko olla jollain tapaa hieno ihminen, mutta asiaa hetken jumissa analysoituani myönsin itselleni, etten oikeastaan keksi muuta syytä kuin kiehtovanlainen luovuus. Mitä luovuus kertoo ihmisestä? Hyvin vähän toisaalta, mutta kaiketi tarpeeksi tällaisissa asioissa. Kyseessä on kuitenkin "vain" taide, jota on monissa muodoissaan aikojen alusta asti saanut aikaan hyvin laaja kirjo kusipäitäkin.
En osaa edes aavistaa onko tekstissä tällä(kään) kertaa mitään tolkkua, mutta en luultavasti olisi parempaankaan nyt pystynyt..? Kuulokkeista kajastaa suureen päähäni harvinaisen nautittava tunnelma. Kiva että kello on kohta kahdeksan, Sami taitaa näköjään taas saada nukuttua vasta kun muut alkavat olla aamutohinoissaan.
Olen parantumattomana musaholistina sekä tutkinut tolkuttomia määriä julkaisuja että analysoinut mielessäni kaikenlaista asenteisiin ja motiiveihin liittyvää vuosien varrella, ja monesti jonkin mielenvikaisuuteen tai luonteeseen liittyvän uuden tiedon myötä olen joko alkanut vierastaa tai arvostaa jotain tekijää enemmän kuin ehkä pitäisikään. Esimerkiksi Bad Religion, joka on suurimmaksi osaksi melko tylsää ja tasapaksua ryönää, kuulostaa aina vain enemmän maittavammalta kuin valtaosa nimekkäistä jenkkiakteista - nyt kun tiedän, että vokalisti Greg Graffin on paitsi ateisti myös ansioitunut tiedehörhö, joka jopa tahtoo vaikuttaa panoksellaan jotenkin rationaalisesti maailman kummalliseen tolaan.
Tällä kertaa aloin miettimään vastaavia asioita, taas kerran, kun löysin itselleni uutta, kiehtovaa äänimaalailua oudohkosta suunnasta. Yhden miehen projekti Murcof on Meksikosta ja tajusin heti, että en oikeastaan muuta musiikkia sieltä tiedäkään. Enpä minä tiedä kyllä vastaavaa musaa muualtakaan oikeastaan, vaikka tiedostan tällaisen olleen osa omaa makua jo vuosia melko selvästi. On vaikea päätellä, mistä suunnasta tämän yhden nimen perusteella alkaisi kaivelemaan nipputolkulla vastaavia huikeuksia, koska tekijän ajatusmaailma tai kansallisuus on todella hankalasti arvioitavissa tällaisessa materiaalissa. Sen verran havaitsen, että herra Coronan on suunnilleen pakko olla jollain tapaa hieno ihminen, mutta asiaa hetken jumissa analysoituani myönsin itselleni, etten oikeastaan keksi muuta syytä kuin kiehtovanlainen luovuus. Mitä luovuus kertoo ihmisestä? Hyvin vähän toisaalta, mutta kaiketi tarpeeksi tällaisissa asioissa. Kyseessä on kuitenkin "vain" taide, jota on monissa muodoissaan aikojen alusta asti saanut aikaan hyvin laaja kirjo kusipäitäkin.
En osaa edes aavistaa onko tekstissä tällä(kään) kertaa mitään tolkkua, mutta en luultavasti olisi parempaankaan nyt pystynyt..? Kuulokkeista kajastaa suureen päähäni harvinaisen nautittava tunnelma. Kiva että kello on kohta kahdeksan, Sami taitaa näköjään taas saada nukuttua vasta kun muut alkavat olla aamutohinoissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti