On jotenkin kummallista ja väärin, että uskoihin liittyvistä asioista ei saa keskustella samalla tavalla kuin muista. Normaalisti toisten mielipiteet ja järki on suotavaa kyseenalaistaa, mikäli jokin on (ainakin omasta mielestä) jotenkin vinossa. Esimerkiksi poliittiset näkökulmat ja suosikkielokuvat ovat soveliaita suohon naurettaviksi, riippuu vain ihmisten kohteliaisuudesta käykö niin. Harvoin silti kukaan vaivautuu kummemmin pahastumaan jos toinen ei ihan sisäistä ensimmäisen ajatuksia.
Yleensä juttutuokioissa kaikki ymmärtävät, että eriävillä ajatuksilla hyökätään ideoita, ei ihmisiä vastaan. Toisin on jumalista ja muista luonnonlakien vastaisuuksista keskustellessa. Ateistille tai muilla tavoin kriittisesti ajattelevalle on välillä lähes mahdotonta jutella julki mietteitään, mikäli seurassa sattuu jollain olemaan vähääkään taipumusta yliluonnollisuuksiin. Usein joku kokee itsensä satutetuksi ja seuraa paha mieli. Turha sellainen. Tulee mieleen jopa muutama häijyhköksi äitynyt, ystävyyttä tahattomasti koetellut esimerkki, mutta ei niistä sen enempää. Säästääkseni muut henkilökohtaisilta tuntuvilta anekdooteilta, taidan mainita vain yhden melko yleisen keinoistani aiheuttaa pahennusta (joskus jopa vasten tahtoani.)
Kuten moni fiksumpikin on havainnut, ja itsestäni on hauskaa tokaista ääneen mietteenä, jumalanpilkka on uhriton rikos. Sanon noin monesti, huumorisävytteisesti mutta tarkoittaen. Vaikka en sitä mitenkään lauo joka väliin muistuttamaan vittumaisuudestani, on oikeastaan melko yhdentekevää loukkaantuuko joku. Kyseessä on toteamus joka ei ainakaan ole hyökkäys tiettyä ihmistä kohtaan, joten mitä sitten vaikka loukkaantuisi? Mitä sitten vaikka se olisin minä joka loukkaantuisi? Ei sen pitäisi olla syy estää muita ihmisiä ilmaisemasta itseään.
Eipä mulla muuta tänä yönä, toivottavasti teksti ei ole toivottoman sekavaa ja aivotonta..
Jollain tapaa aihe tuli mieleen eilen katsomastani Richard Dawkinsin luentotallenteesta, mutta alla lojuva lyhyt pätkä taitaa sopia sekaan. Toimivassa debatissa taistellaan ajatuksin, ei nyrkein. Tuskin kumpikaan osallistujista (Sam Harris + David Wolpe) haluaa pahaa toiselle, vaikka miten koittavat saada pointtinsa muiden jakeluun ja toisensa yleisön edessä lähes naurunalaiseksi. He eivät pääse yhteisymmärrykseen todennäköisesti ikinä, eräisiin asioihin viitaten, mutta en ihmettelisi vaikka olisivat lähteneet hyväntuulisina vaikkapa oluelle tuosta.
Yleensä juttutuokioissa kaikki ymmärtävät, että eriävillä ajatuksilla hyökätään ideoita, ei ihmisiä vastaan. Toisin on jumalista ja muista luonnonlakien vastaisuuksista keskustellessa. Ateistille tai muilla tavoin kriittisesti ajattelevalle on välillä lähes mahdotonta jutella julki mietteitään, mikäli seurassa sattuu jollain olemaan vähääkään taipumusta yliluonnollisuuksiin. Usein joku kokee itsensä satutetuksi ja seuraa paha mieli. Turha sellainen. Tulee mieleen jopa muutama häijyhköksi äitynyt, ystävyyttä tahattomasti koetellut esimerkki, mutta ei niistä sen enempää. Säästääkseni muut henkilökohtaisilta tuntuvilta anekdooteilta, taidan mainita vain yhden melko yleisen keinoistani aiheuttaa pahennusta (joskus jopa vasten tahtoani.)
Kuten moni fiksumpikin on havainnut, ja itsestäni on hauskaa tokaista ääneen mietteenä, jumalanpilkka on uhriton rikos. Sanon noin monesti, huumorisävytteisesti mutta tarkoittaen. Vaikka en sitä mitenkään lauo joka väliin muistuttamaan vittumaisuudestani, on oikeastaan melko yhdentekevää loukkaantuuko joku. Kyseessä on toteamus joka ei ainakaan ole hyökkäys tiettyä ihmistä kohtaan, joten mitä sitten vaikka loukkaantuisi? Mitä sitten vaikka se olisin minä joka loukkaantuisi? Ei sen pitäisi olla syy estää muita ihmisiä ilmaisemasta itseään.
Eipä mulla muuta tänä yönä, toivottavasti teksti ei ole toivottoman sekavaa ja aivotonta..
Jollain tapaa aihe tuli mieleen eilen katsomastani Richard Dawkinsin luentotallenteesta, mutta alla lojuva lyhyt pätkä taitaa sopia sekaan. Toimivassa debatissa taistellaan ajatuksin, ei nyrkein. Tuskin kumpikaan osallistujista (Sam Harris + David Wolpe) haluaa pahaa toiselle, vaikka miten koittavat saada pointtinsa muiden jakeluun ja toisensa yleisön edessä lähes naurunalaiseksi. He eivät pääse yhteisymmärrykseen todennäköisesti ikinä, eräisiin asioihin viitaten, mutta en ihmettelisi vaikka olisivat lähteneet hyväntuulisina vaikkapa oluelle tuosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti